maanantai 1. helmikuuta 2010

Pieniä fiboja raportoitu ja vesi- ja viemärisoppari tehty

Tälle päivälle tulikin monta hoidettavaa asiaa. Eilen illalla viimetöiksemme pistimme menemään palautetta yhdestä väärän värisestä seinästä sekä yhden halogeenin väärin mitatusta paikasta. Kävimme ennen joulua huolella läpi pintamateriaali-pdf:n, jonka piti olla se vihoviimeinen versio, jonka mukaan mennään, mutta eilen talolla pläräsimme läpyskää, jossa oli värivirhe verrattuna hyväksymäämme versioon. Herää kysymys, miksi enää kirjoitetaan uusiksi listaa, joka on käytetty asiakkaalla hyväksyttävänä? Positiivista kuitenkin se, että heti tänään aamupäivällä tuli kuittaus, että asiat pistetty eteenpäin. Yllättävänkin ripeää toistaiseksi ollut tämä erinäisiin kyselyihin vastaaminen. Hyvä niin.

Lisäksi olemme yrittäneet miettiä, miten makkarin kaapit saisi sopimaan järkevästi siten, ettei reunimmainen kaapinovi aukeaisi osittain huoneen ainoan ikkunan eteen. Kysymystä eteenpäin, ja kuten edellisiin, tähänkin tuli nopea vastaus: sen kun sovimme kalusteasentajan kanssa. Ja tämän päivän mittaan jostain putkahtikin vallan erinomainen ratkaisu ongelmaan :) Täytyy sitten vain aikanaan saada kalusteasentaja tarpeeksi ajoissa kiinni. -- Tähän siis syynä se, että kun teimme muutoksia talon alkuperäiseen pohjaan (myyjän kanssa, joka koko ajan ahdisteli, että kiire, kiire, kiire...!), makkarin ikkuna jäi siirtämättä keskemmälle huonetta samalla, kun huonetta suurennettiin. Siitäpä seurasi, että takaseinälle sijoitettava kaappirivi onkin sitten liian lähellä ikkunaa, tai ikkuna kaappiriviä. Mutta jospa tuokin ratkeaisi.

Jonkin verran siis alkaa paljastua näitä juttuja, joita ei ehtinyt tajuta siinä kaupantekotilanteessa, jossa piti valita esim. ulko-ovet. Mitään erilaisia lasien kirkkausasteita meille ei esitelty, emmekä itse tulleet asiaa ajatelleeksi. Nyt meillä on sitten ulko-ovi, jonka lasiaukot ovat kirkasta lasia, ja tuulikaapin ovi, jossa samaten. Ja tästähän seuraa, että pimeällä ovesta näkee esteettä sisään. Onneksi lasin voi käsitellä himmeäksi, joten näin sitten todennäköisesti toimimme tuon ulko-oven osalta. Saatavilla on esimerkiksi aine, joka saa lasin näyttämään siltä kuin se olisi huurteessa, valo pääsee läpi, mutta sisään ei näe. Lopputulos voi olla oikein kauniskin.

Tänään myös soitto takkatoimittajalle, koska jälkikäteen tilaamamme takanedustalasi uupui takan muusta materiaalitoimituksesta. Asia hoitui ja Kiitolinja kuskaa lasin meille huomenna. Nopeaa toimintaa sielläkin suunnalla!

Meilailujen lisäksi tänään myös fyysinen ajelu kunnan tekniseen toimistoon. Nyt on hoidettu liittyminen vesi- ja viemäriverkostoon, vesimittarin tilaus sitten huomenna, kun saa asiasta vastaavan ihmisen puhelimen päähän. On se vaan pikkuisen ärsyttävää, että liittymien hinnat määräytyvät rakennusoikeuden mukaan, meidän tapauksessamme siis 310 neliön, vaikka talo on reippaasti vajaa puolet tuosta. No näin se nykyään taitaa mennä useimmissa kunnissa.

Tänään vain tiukkaa tekstiä, valokuvia sitten seuraavalla kerralla.

2 kommenttia:

  1. Hei Aristokatit!

    Todellakin kun kiireessä tehdään valintoja niin ei vaan voi ajatella kaikkea. Ja sitten huomaa näitä pikkujuttuja, jotka jälkikäteen hieman harmittaa vaikka niiden kanssa oppiikin elämään.

    Meillä kanssa pohjassa ei otettu riittävästi huomioon kotelointeja ja jouduttiin vaihtamaan tuulikaapin tyyli kun kotelointi vei niin ison osan, ettei siihen saanutkaan enää erillistä vaatehuonetta. Isot IV-putket taas johtui siitä, että päädyttiin laittamaan jäähdytys koko taloon ja se taas on kivempi kun kesäisin yläkerta olisi muuten kuin sauna. Kaikkee ei vaan voi saada, vaikka kuinka miettii...

    Hassua, minä taas olisi halunnut kirkkaan oven etuoveen ja väliovessakin on. No tuli sellainen röpelölasi. Ehkä siis parempi ettei näe sisään. Niitä ikkunatarroja yms on muuten nykyään tosi hienoja! :)

    t.Sissi

    VastaaPoista
  2. Hei Sissi, kiitti kommenteista! Kiva huomata, että tätä meidän pientä päiväkirjaa joku lukee :) Näin se on, on sitten vaan opeteltava elämään pienten puutteiden kanssa - ehkä niitä ei sitten enää hetken päästä huomaakaan. Mekin kyllä tykätään tuon kirkkaan ovilasin ulkonäöstä, käytännössä vaan ajatus siitä, että sisään pystyy kurkkimaan, on hiukan epämiellyttävä. t. Aristokatit

    VastaaPoista