perjantai 31. heinäkuuta 2009

Alkuräjähdys

Melkoinen päivä, mutta ainakin on naapurit kuultu.

Aamulla anivarhain tuli vaihteeksi surffattua yksityiskohtia, kun ei lomapäivän aamuna nukkuakaan viitsinyt (lue: itsepintainen maukuja pakotti kahvinkeittoon ja sitten tietenkin jatkoi itse täysillä sikeiden vetämistä).

Tuloksena yksi muistimerkintä: Pukkilan punainen seinälaatta, jonka bongasimme jokunen viikko sitten. Koko on 20 x 25 cm ja malli Kide. Harmi, ettei ole saatavilla isompana, mutta ehkäpä tuon yhdistäminen jollakin lailla pesuhuoneen isompaan valkoiseen laattaan onnistuisi silti. Samaa sarjaa voisi ehkä käyttää myös pikkuvessassa? Värivaihtoehdot rubiininpunainen, antrasiitinharmaa (käytännössä näyttää kyllä mustalta) ja jäänvalkoinen (hienoja nimiä nyt ainakin, mutta oikeasti ne ovat aika hienon näköisiäkin). Löytyy sekä tasaisena että kohokuviollisena ja molemmat siis kiiltäviä laattoja.

Tänään oli päiväohjelmassa naapurinmetsästystä. Saimme mestarilta asemapiirustukset, joista toinen lähti pikapostissa palautuskuorineen Joensuuhun. Toisen kanssa lähdimme naapurikuntaan naapurienmetsästysretkelle. Ihme ja kumma, kaikki löytyivät. Kukaan ei ollut mökillä tai muualla kauempana Suomen kesää karussa. Eipä tänään satanutkaan enempää kuin farkut polvia myöden märiksi, joten mikäpäs täällä kauniissa kotosuvessa on ollessa. Saimme nimet papereihin, ja sekin onnistunee, että se Joensuun paperi saapuu rakennusvalvontaan vasta muiden papereiden jälkeen, jos aikaisemmin ei onnistu. Tosi hyvä juttu.

Päivän saldo: Vanhoja? Kaikki naapurimme olivat meitä selvästi nuorempia. Milloin se näin päin kääntyi?

Niin, ja dementikkojakin vielä. Nimittäin: Päivän kierros alkoi niin, että matkalla naapureiden luo veimme avaimen rouvashenkilö A:n äidille, jonka on määrä huomenna tulla meille rakkaita lemmikkieläimiämme hoitamaan meidän ansaitun ja odotetun viikonloppuvapaamme ajaksi. Luovutimme siis avaimen rouvashenkilö A:n äidille ja rouvashenkilö A:n raskas avainnippu oli lähtiessämme edelleen raskas mutta kotiavaimen verran kevyempi. Kuusi tuntia myöhemmin, viisi naapuria kiinni saatuamme, kaupassa käytyämme ja juuri ja juuri saunavuoroksi kotiin ehdittyämme, saunakamppeet pakattuamme ja kotioven kiinni paiskattuamme havaitsimme, että rouvashenkilö A:n kädessä on paitsi saunasiiderit avainnippu, jossa ei ole kotiavainta. Ei ollut myöskään puhelimia, ei lompakoita, mutta sentään autonavain. Loppu hyvin kaikki hyvin, kiitos sen, että rouvashenkilö A:lla on useampi kappale lähellä asuvia sisarushenkilöitä, saimme kuin saimmekin haltuumme vara-avaimen. Siirsimme omavaltaisesti saunavuoroamme puolella tunnilla eteenpäin, saunasiiderit maistuivat ja etenkin kiinalainen ruoka sen jälkeen.

torstai 30. heinäkuuta 2009

Rakennuslupahakemus kasaan

Tänään oli treffit mestarin kanssa ja rakennuslupahakemus tapaamisen aiheena. Pieniä ylläreitä oli jälleen kerran ilmaantunut, kun mestarimme oli kysellyt lämpöhäviölaskelman luvuista talotehtaalta. Kävi ilmi, että kun talo on valmis, siellä pitää vielä tehdä erillinen tiiveysmittaus. Meillä on kyllä ihan hyvä vastaava, hän kun oli hoitanut asian niin, että talotoimittaja tekee tuon mittauksen, meidän ei tarvitse sitä kustantaa.

Paperit tuli kasattua, ainakin melkein. Peruspessimisti leikkasi ja liimasi värilappuja Tikkurilan ulkomaalikartasta rakennuslupahakemuksen ulkovärityssuunnitelmaan. Optimistijolla keskittyi löytämään mapin papereista oikeat sopivaan kohtaan. Mestarimme täytti kaavakkeet ja yritti muutenkin pitää meitä aisoissa, varsinkin kun pihasuunnitelman versionumerosta, roskakatoksen sijainnista ja hiekoituksen alueesta meillä oli keskenämme hetkellisiä erimielisyyksiä (niiden ratkomista jatkettiin tapaamisen jälkeen, mutta nyt ollaan taas jo puheväleissä).

Meidän vastuullemme jäi soittaa kaupungin maa- ja mittaustoimistoon ja selvittää, keitä naapureita pitää kuulla rakennusluvan saantia varten. Kuultavaksi tuli kuusi naapuria (!), joista yksi paljastui isoksi yhtiöksi (omistaa takana olevaa metsää). Muuten hyvä, mutta tuon yhtiön nimen saamiseksi paperit pitää lähettää Joensuuhun postitse, eli voi olla, ettei rakennuslupahakemuksemme ehdi sittenkään elokuun ensimmäiseen käsittelykertaan. No, ei voi mitään. Lähetetään paperit postissa itärajalle ja koetetaan sillä välin metsästää muiden naapureiden nimet.

maanantai 27. heinäkuuta 2009

Hiljaiseloa

Paljon mitään konkreettista ei ole rakennusrintamalla viime päivinä tapahtunut. (Toinen meistä on yrittänyt parhaansa mukaan pitää lomaa ja toinen parhaansa mukaan päästä lomalle. Kumpikin vähän huonolla menestyksellä. Pitäisi varmaan karata jonnekin saareen ilman puhelinta ja nettiyhteyksiä.)

Torstaina on treffit mestarin kanssa, ja sen jälkeen saadaankin kuulemma sitten jo kiikuttaa rakennuslupahakemus kuntaan. Sen jälkeen vain sitten odotellaan, miten kauan luvan saaminen kestää. Kesätauko käsittelyissä päättyy elokuun ensimmäisen viikon jälkeen, joten elokuun lopulle taitaa mennä, ennen kuin päästään tositoimiin tontilla. Ei malttaisi odottaa.

Ollaan noista sisustusasioista laitettu kyselyä talotoimittajalle, mutta siellä(kin) tunnutaan olevan aika tehokkaasti lomilla. Odotellaan nyt siinäkin asiassa sitten vielä hetki, ennen kuin aletaan uudelleen pommittaa.

Oheistoiminnasta sen verran, että viime viikolla ajeltiin Petäjäveden "varjomessuille". Valkeakoskellahan käytiin jo ekana messupäivänä. Ne tosiaan olivat aikamoiset varjomessut, mutta kyllä sieltäkin jokunen positiivinen asia käteen jäi. Eikä vähäisempänä se, että siellä oli tosi kivasti toteutettu lamellihirsitalo. -- Se voi siis onnistua :)

keskiviikko 22. heinäkuuta 2009

Laiha saalis



Tänään soitto kaupungin rakennusvalvontaan, jotta voisimme käydä muuttamassa tontin varaussopimuksen viralliseksi vuokrasopimukseksi. No eihän se onnistunut, koska ensin pitää saada rakennuslupa. Kai se jossain lappusissa lukikin, mutta kaikkea ei voi muistaa. Sitten soitto vastaavalle, mutta samaan aikaan, kun joku muukin häntä yritti kiinni. Pitänee yrittää huomenna uudelleen ja tiedustella, koska niitä rakennuslupapapereita pääsisi jättämään.

Tontin raivauksestakin kyselimme, että pääsisikö sitä jo raivaamaan (lue: kaatamaan puut) ennen rakennuslupapäätöstä, mutta siihenkään ei vielä saatu vastausta. Eli yritys tälle päivälle oli kova, mutta ei tuottanut tulosta. Tontista ohessa kuviakin, ja tuota risukkoa velipoika on luvannut meidän kanssamme tulla kaatamaan. Kun nyt pääsisi oikeasti tekemään jotain, ja vielä mieluusti loman aikana.

Informaatiovajausta paikkasimme käymällä parissa huonekaluliikkeessä ja rautakaupassa.

tiistai 21. heinäkuuta 2009

Alustavaa materiaali- ja muuta mietintää

Lauantaiherätys klo 11.45. Nokian väriin, K-rautaan, Plantageniin, Bauhausiin… Laminaattisävyjä, seinä- ja lattialaattoja, talomaaleja, pihavajoja… Tähän mennessä mietittyä:

Laminaattilattia kaikkialle paitsi keittiöön ja märkätiloihin. Koska varmaa on, että 64 terävää kissankynttä ei ole hyväksi parketille. Jos ei nyt ehkä laminaatillekaan, mutta eipä se aivan yhtä helposti naarmuunnu ja on kuitenkin pienempi rahallinen investointi. Parhaat arvosanat Erittäin Luotettavien nettikeskustelujen perusteella on tähän mennessä saanut Parador, joka pahus menee lopettamaan juuri sen meidän mielestämme mieluisimman mallin valmistuksen. Ei auta kuin odottaa, tuleeko jotain yhtä hyvää tilalle.

Keittiöön löytyisi niin ikään K-raudasta kaunis ruskea lattialaatta, hinta alle kolmekymppiä neliö ja koko 33,3 x 33,3 cm. Katseltiin myös suurempaa laattaa mutta taitaa olla hankala koko keittiön lattiaksi. Pesuhuoneen seinään valkoista vaakalaattaa, ehkä jokin tehosteväri yhdelle kokonaiselle seinälle tai sitten vain suihkujen taakse. Kooltaan seinälaatta saisi olla 25 x 40 cm, valkoinen löytynee valmistajalta kuin valmistajalta. Ja saumaksi valkoinen. Pesuhuoneen, kodinhoitohuoneen ja saunan lattiat ovatkin vaikeampi pala. Täytyy mm. selvittää, rajoittaako lattiakaato lattialaatan kokoa jotenkin, todennäköisesti oltava tavallinen kymppikoko.

Yhtä mieltä myös siitä, että keittiön, kodinhoitohuoneen ja pikkuvessan tasojen väriksi tummahko ruskea, jopa wenge. Harkinnassa kunnon massiivipuu, vaikka voi olla, että laminaattiin on niidenkin osalta päädyttävä noiden pienten, kilttien ja rauhallisten lemmikkieläintemme takia (myös kukkaromme?).

Takka aiheuttanee pieniä ongelmia. Perusmalli ei tyydytä, ja hinnat nousevat melkoisen pilviin heti, kun mennään yli tuon pakettiin kuuluvan Soinnun. Käytiin kyselemässä muutaman mallin hintoja, ja heti jäi pari pois vaihtoehtojen joukosta. Hyvä voisi olla Lokki 900, 175 cm korkea, leveyttä 86,5 cm. Slammauksesta emme pidä kumpikaan, joten kokonaan laattaa tai kiveä saisi olla. Lokinkin hinta 4 700 euroa, mutta katsotaan nyt, mikä sitten jäisi lopulta maksettavaksi erotukseksi. Lämpöluokka olisi hyvä olla keskivertokakkonen.

Hyvät tapetit löytyivät K-raudasta helposti, kolmea erilaista Familyn kuitutapettia: Kukka olohuoneen yhteen seinään, 34,90 e/rulla, ja erisävyiset yksiväriset siten, että makuuhuoneeseen ja työhuoneeseen sama vaalea sävy ja vierashuoneeseen tummempi sävy, nämä molemmat 33 e/rulla. Mikäli nyt sitten kissojen kanssa uskalletaan tuo tapettiriski ottaa. Voi olla tyhmyyttä?

Yksi tärkeimmistä hankinnoista on vielä päättämättä, eli saunan kiuas. Kisassa mukana ovat olleet Harvian Topclass Combi KV80SE, jossa on erillinen höyrystintoiminto, IKI-kiukaan pilari ja Mondexin Total Nature. Mondexin Total Nature C 6,6 KW vaikuttaa hintaansa nähden hyvältä. IKI-kiuas pitää käydä katsastamassa ja sen jälkeen ratkaisijaksi jäänee yllätys, yllätys... hinta. Molempien hinnat seilaa siinä 700 euron kieppeillä.

Jossain yltiöoptimistisuuden rajamailla häilyy toive, että myös saunan laude-/seinämateriaaleissa olisi perushintaluokkaan kuuluvia useampia vaihtoehtoja. Perushaapa on ihan jees ja kun sauna kerran on pieni, niin siihen ei viitsisi hirveästi rahaa hakata, mutta silti. Ja jos mahdollista, kiukaan päällä olevaan seinään voisi puhkaista pienen aukon lasi-ikkunaa varten.

maanantai 20. heinäkuuta 2009

Epäoleellista merkintöjen järjestyksestä

Ei sitten millään onnistu muuttaa merkintöjen järjestystä, kun tuli poimittua tekstit Wordista ja säädettyä niitä sen verran, että aikajärjestys heittää nyt häränpyllyä. Alkutekijät, Alustavaa materiaali- ja muuta mietintää, Kuvat ja värit...

Alkutekijät

Jospa tällaisen pienen päiväkirjan pitäminen auttaisi pitämään itselläkin homman hanskassa ja katseen putkessa. Tänään kävimme vastaavan mestarimme puheilla, allekirjoitimme sopimuksen hänen kanssaan ja keskustelimme ensimmäisen kerran konkreettisesti, mitä nyt sitten seuraavaksi ja kuka mitäkin tekee. Hienoa, ettei tarvitse enää osata ja ymmärtää kaikkea ihan itse ja yksin, vaikka se tietenkin olisikin hyvä ;) (Tähän väliin, ettei missään vaiheessa ole tarvinnutkaan yksin tietää ja osata kaikkea).

Vastaava mestari (TK) ottaa yhteyttä talotoimittajaan ja selvittää, tekisivätkö he sittenkin energiatodistuksen ja asemapiirroksen, ja kysyy, mikä nyt loppujen lopuksi on talotoimittajan edellyttämien sosiaalitilojen funktio ja millainen koppi sinne tontille tarvitaan. Me saimme tehtäväksemme lähettää asemapiirrosluonnoksen alustavasti kuntaan näytille sekä tiedustella sieltä naapureiden lattiakorkeuksia ja kadun korkeusasemaa. Myös talon värivaihtoehdoista tarvitsisimme vähän tarkempaa ohjetta.

Piirustusten oikovedokset pitäisi lähettää talotoimittajalle hyväksyttyinä ensi viikon keskiviikkoon mennessä, minkä jälkeen pääsevät piirtämään lopulliset kuvat. Kuviin pitää vielä raapustaa muutokset, kuten parin oven kätisyysmuutokset, pikkuvessan oikea koko ja ikkunaristikot. Sellainenkin huomio tuli talon julkisivusta, ettei taloon ole piirretty nurkkalautoja. Pitäisiköhän kysyä, saisiko talon nurkkiin vielä pystylaudat, jotka voisi maalata eri värillä kuin seinät. Se voisi antaa taloon lisää ilmettä. Muutosten lisäksi muuta mainittavaa nyt mm. se, että pitäisikö pohjakuvassa näkyä palohälyttimet, joita talossa ilmeisesti tarvitaan kokonaiset kolme kappaletta. Lisäksi TK:llekin oli epäselvää, mitä huoneiden nurkkiin piirretyt pienet ristikot tarkoittavat. TK veteli kuviin maanmuotoja, joten nekin toivottavasti sitten lopullisiin kuviin tulevat näkyviin.

Autotalli: Todennäköisesti me nyt sitten tilaamme Ultimatemarketista yhden auton tallin, jossa on päädyssä varasto. TK antoi hinta-arvioita seuraavasti: 4 000 euron paketin päälle 3 000 euroa perustukseen, 1 500 euroa katetarvikkeisiin, 2 000 euroa lattiatarvikkeisiin ja sitten päälle vielä routaeristeet, vesikourut yms. pienet. TK lupasi selvittää, mitä maksaisi, jos talotoimittaja tekisi perustuksen myös tallille talon perustuksen teon yhteydessä. Jos ei, niin sitten tarvitaan perustusurakoitsija maatöiden tekemisen jälkeen. Pitää miettiä, haluammeko ryhtyä väsäämään tallia jo tänä syksynä vai siirrämmekö tallin rakentamisen ensi kesään.

Pihasuunnitelma tontin takaosaan lienee syytä miettiä, ennen kuin maaurakoitsija tulee töihin. N. 10 metrin päähän talosta tullee pengerrys, koska maa lähtee talon takaa nousemaan. Pengerryksen päältäkin pitäisi kaivaa pintamaa pois tai ainakin repiä kaadettujen puiden juurakot ja mahdollisesti vähän siirrellä kiviä. Muutaman puun voisi pohjoisnurkkaan jättää näkö- ja tuulensuojaksi. Marjapensaat ja omenapuut voisi sitten istuttaa sinne pengerrykselle ja jättää oleskelupihan oleskelupihaksi, ilman istutuksia.

Kuvat ja värit

Eilen tuli lopulliset oikovedokset talosta, ja hyvältä näyttää. Kirjastohuoneen oveksi vaihdettiin vielä lasiruutuinen pariovi (tuli maksamaan 393 e lisää, mutta ehkä se sen arvoinen on) ja yksi kaappi siirrettiin kirjastohuoneesta työhuoneeseen. Pikkuhukka-mallin ikkunaristikot tekevät talosta kivan näköisen, samoin kuin vähän leveämmät nurkkalaudat. Katon värinkin sai samaan hintaan muutettua tummanharmaaksi mustan sijaan.

Värikoodit taloon tuli rustattua seuraavasti:

Hirsiseinät: Harmaa, Tikkurila 560x

Pielilaudat ja nurkkalaudat: Valkoinen, Tikkurila 619x

Sokkeli: Tummanharmaa, Tikkurila 565x

Vaikkei kai passaisi ääneen sanoa, saatikka paperille kirjata, niin tehtaan kanssa toimiminen tuntuu sujuvan helpommin kuin myyjän kanssa. Hyvä niin.