Helpottaa...

Alkuviikosta oli jo paniikki iskeä, mutta nyt alkaa helpottaa. Eilen oli talofirman työpäällikkö käynyt paikan päällä, mm. lattiavalun kosteutta mittailemassa sen lisäksi, että ilmeisesti nyt sitten ohjeisti työmiehet oikein materiaaliluetteloin.

Lattiasta hyviä uutisia, kuulemma kuiva jo keittiön kohdalta ja lähes kuiva kaikkialta. Hetki vielä odotellaan, ennen kuin lattian kimppuun pääsee, esim. vesieristysten tekoon. Ja hyviä uutisia kokonaisuudenkin kannalta: reippaasti etuajassa kuulemma ollaan. Valmistumisajankohta ilmoitetaan sitten siinä vaiheessa, kun niitä vesieristyksiä päästään tekemään; sitten on helpompi arvioida lopputahti. Eli kohtapuoliin vuokralaista etsimään. Jos kukaan tuntee tarvetta kolmiolle lähellä Tampereen keskustaa, niin ilmoittautuu ;)

Halogeenin reikä oli korjattu, makkarin seinänpätkän väri oli oikea. Lisäksi ulkomuistista luettelivat, että vessan kaikki seinät paitsi takaseinän hirsi laatalle, keittiön lattia laatalle ja kodinhoitohuoneen pesuhuoneen vastainen seinä laatalle -- joten ehkä tässä alkaa usko palata :)

Jokos viimeksi tuosta vahauksesta kirjoittelin? Eilisen aikana kypsyi päätös, että käsitellään hirsiseinät vielä toiseen kertaan. Itse. Kävinkin tänään sopimassa miesten kanssa, että sopii mennä sekaan. Elikäs huomenna sitten rautakaupan kautta Osmocolor-purnukan kanssa hommiin! Onneksi meillä on tuo reilut 10 vuotta direktiivipiruna toimistossa häärinyt puuseppä-maalari perheessä ;)

Ja perheestä puheen ollen. Esitelläänpäs vaikka nämä meidän muut rakkaat perheenjäsenet, kun tuoreita raksakuviakaan ei taasen ole laittaa.

Poika ja sen äiti.

  

Toinen poika ja perheen norjalaisvahvistus.

Avaimet käteen -rakentamisen ihanuutta...

Huh hah hei, vietimme kerrassaan rentouttavan ja mainion teatteri-illan Saisio & Packalen -parivaljakon seurassa, ja siitä virkistäytyneinä päätimme vielä suorittaa ilta-ajelun pääkallopaikalle. Hyvä oli, että näin teimme, vaikka uneton yöhän siitä seurasi. Nyt on todella luovat tunnelmat tässä käännöstä vääntää... mutta minkäs teet.

Voi olla, että asia on kuten se meille esitettiin -- eli hoidossa. Mutta joka tapauksessa oven avattuamme meitä odotti tämä: katto, jossa sunnuntai-iltana ei vielä ollut paneelia mutta halogeenin reikä piirrettynä väärässä kohdassa, oli nyt paneloitu, paneelissa reikä, VÄÄRÄSSÄ kohdassa. Väärällä maalilla maalattu seinä oli yhä väärän värinen (voi toki olla, että maali oli lopussa). Ja miesten kampenurkkauksessa edelleen se virheellinen huonetilaerittelyversio. Josta tällä kertaa huomasimme puuttuvan myös paljon muuta, ei siis vain, että yhteen seinään väärä maali...

Lakasinlakaisua ja pikainen jätesäkin täyttö, kotiin puoliltaöin ja viesti menemään työpäällikölle. Tältä sitten heti ennen aamukahdeksaa sähköpostissa vastaus, että hän menee paikan päälle tänään ja selvittää, mikä on ongelman nimi, oikeat erittelyt kun on toimitettu ja korjauspyynnöt välitetty. Saas nähdä, mikä siellä sitten lauantaina odottaa.

Työmaavalaisimen valokeilassa kuvista tuppaa tulemaan ihan väärän värisiä, joten odotellaan lauantaita, kun pääsemme paikalle päivänvalossa. Mutta kuvia kun luvattiin, niin tässä nyt sitten vaikka tuo katonpätkä, jossa halogeenit eri etäisyydellä katonharjasta. Heittoa kolmisenkymmentä senttiä.

Pieniä fiboja raportoitu ja vesi- ja viemärisoppari tehty

Tälle päivälle tulikin monta hoidettavaa asiaa. Eilen illalla viimetöiksemme pistimme menemään palautetta yhdestä väärän värisestä seinästä sekä yhden halogeenin väärin mitatusta paikasta. Kävimme ennen joulua huolella läpi pintamateriaali-pdf:n, jonka piti olla se vihoviimeinen versio, jonka mukaan mennään, mutta eilen talolla pläräsimme läpyskää, jossa oli värivirhe verrattuna hyväksymäämme versioon. Herää kysymys, miksi enää kirjoitetaan uusiksi listaa, joka on käytetty asiakkaalla hyväksyttävänä? Positiivista kuitenkin se, että heti tänään aamupäivällä tuli kuittaus, että asiat pistetty eteenpäin. Yllättävänkin ripeää toistaiseksi ollut tämä erinäisiin kyselyihin vastaaminen. Hyvä niin.

Lisäksi olemme yrittäneet miettiä, miten makkarin kaapit saisi sopimaan järkevästi siten, ettei reunimmainen kaapinovi aukeaisi osittain huoneen ainoan ikkunan eteen. Kysymystä eteenpäin, ja kuten edellisiin, tähänkin tuli nopea vastaus: sen kun sovimme kalusteasentajan kanssa. Ja tämän päivän mittaan jostain putkahtikin vallan erinomainen ratkaisu ongelmaan :) Täytyy sitten vain aikanaan saada kalusteasentaja tarpeeksi ajoissa kiinni. -- Tähän siis syynä se, että kun teimme muutoksia talon alkuperäiseen pohjaan (myyjän kanssa, joka koko ajan ahdisteli, että kiire, kiire, kiire...!), makkarin ikkuna jäi siirtämättä keskemmälle huonetta samalla, kun huonetta suurennettiin. Siitäpä seurasi, että takaseinälle sijoitettava kaappirivi onkin sitten liian lähellä ikkunaa, tai ikkuna kaappiriviä. Mutta jospa tuokin ratkeaisi.

Jonkin verran siis alkaa paljastua näitä juttuja, joita ei ehtinyt tajuta siinä kaupantekotilanteessa, jossa piti valita esim. ulko-ovet. Mitään erilaisia lasien kirkkausasteita meille ei esitelty, emmekä itse tulleet asiaa ajatelleeksi. Nyt meillä on sitten ulko-ovi, jonka lasiaukot ovat kirkasta lasia, ja tuulikaapin ovi, jossa samaten. Ja tästähän seuraa, että pimeällä ovesta näkee esteettä sisään. Onneksi lasin voi käsitellä himmeäksi, joten näin sitten todennäköisesti toimimme tuon ulko-oven osalta. Saatavilla on esimerkiksi aine, joka saa lasin näyttämään siltä kuin se olisi huurteessa, valo pääsee läpi, mutta sisään ei näe. Lopputulos voi olla oikein kauniskin.

Tänään myös soitto takkatoimittajalle, koska jälkikäteen tilaamamme takanedustalasi uupui takan muusta materiaalitoimituksesta. Asia hoitui ja Kiitolinja kuskaa lasin meille huomenna. Nopeaa toimintaa sielläkin suunnalla!

Meilailujen lisäksi tänään myös fyysinen ajelu kunnan tekniseen toimistoon. Nyt on hoidettu liittyminen vesi- ja viemäriverkostoon, vesimittarin tilaus sitten huomenna, kun saa asiasta vastaavan ihmisen puhelimen päähän. On se vaan pikkuisen ärsyttävää, että liittymien hinnat määräytyvät rakennusoikeuden mukaan, meidän tapauksessamme siis 310 neliön, vaikka talo on reippaasti vajaa puolet tuosta. No näin se nykyään taitaa mennä useimmissa kunnissa.

Tänään vain tiukkaa tekstiä, valokuvia sitten seuraavalla kerralla.

Kova on vauhti

Viikon tauko talolla käynneissä tuntuu tässä vaiheessa olevan melko paljon, sitä tahtia sinne muutoksia saadaan aikaiseksi. Tummapintaiset seinän kipsilevyt olivat saaneet pintaansa pohjamaalin, ja joissain seinissä jo pintamaalinkin. Harmillista kyllä, yhdessä seinässä myös virheellisen pintamaalin. Tähän löytyi selitys huonetilaerittelystä, jossa tekijälle oli tehtaalla käynyt näppishäiriö, ja jonka vuoksi maalarit saivat väärää infoa. Oikea informaatio ja korjauspyyntö on jo laitettu eteenpäin...

Eteinen on saanut jo katon

Kirjastohuoneen kaksi seinää ovat melkoisen tummat, mutta toivotaan että valkoinen kattopaneeli ja valkoinen hirren pinta tuo lisää valoa. Sävyltään sen huoneen ruskea on tosi kaunis, mutta saattaa olla että valaistuksen suhteen joudutaan käyttämään ylimääräinen mietintätuokio. Vähän pelottavaa tämä on, kun jouduttiin lähes ensimmäisenä kesällä valkkaamaan sisustusmateriaalit, vaikka ei ollut mitään konkreettista vielä valmiina, eikä mitään mistä olisi oikeasti voinut talon ja sen sisällön kunnolla hahmottaa. Nyt sitten seuraillaan, että tuliko tehtyä valinnat hyvin vai huonosti, vai hyvin huonosti.

Kirjastohuoneen seinä

Olohuoneen keskellä oli armoton kasa erilaisia pintamateriaaleja: laattaa, laminaattia, maalia, vahaa yms. Meille ei kukaan ollut ilmoittanut tällaisen kuorman tulosta, että olisimme vastaanottaneet ja tarkistaneet materiaalin, mutta liekö tuo nyt niin tarpeellistakaan. Kävimme materiaalin nyt lävitse ja oikeaa se näytti olevan.

Tekijät siellä talolla ovat vaihtuneet niistä, jotka ennen joulua rungon kasasivat pystyyn. Nämä kaksi herrahenkilöä tekevät pintatyöt kuulemma hamaan loppuun asti. Ihan hyvä, siistiä jälkeä näyttivät tehneen.

Keittiön seinät

Talolla on siis lattialämmöt päällä, niin kuin Peruspessimisti jo aiemmin totesi. Ja siellä sisällä on melkoisen kuuma, koska mitään säätölaitteita ei vielä pahemmin ole asennettu. Tuntuu, että lämmöllä on tällä hetkellä vain kaksi asentoa: on tai off. Vähän noita tekijöitä siellä käy sääliksi, ei ole kevyttä hommaa tehdä saunassa töitä.

Kävimme siis tekemässä talolla viikkosiivouksen ja koimme raskaan menetyksen. PP:n vanha imuri, joka palveli kunniakkaasti emäntäänsä 20 vuotta, kohtasi tiensä pään tulevassa talossamme. Oli ehkä liikaa vaadittu / odotettu, että tavallinen imuri kestäisi toimia rakennuksella pölynkerääjänä. Kaksi huonetta ja eteinen, sen verran se ehti imuroida ennenkuin henkäisi viimeisen henkäyksensä. Harmi, sillä oli tunnearvoa. R.I.P.

Väliseiniä, takka ja lattialämmöt päällä

No niin, alkuvuoden odottelun jälkeen talolla tapahtuu taas vauhdilla. Keskiviikkokäyntiä ei tosiaan voitu välttää, tosin vain normityökuteissa eli ei jääty siivoilemaan sillä kertaa vaan jätimme sen viikonloppuun.

Takka se siellä jo keskiviikkona seisoikin muurattuna, ja piippukin oli lauantaihin mennessä ilmestynyt katolle. Joten hassu on tämä järjestys: väliseinät juuri ja juuri levytetty, lattia vasta kuivuu (vielä ainakin kolme viikkoa pitänee malttaa odottaa, ennen kuin sen kosteutta aletaan mittailla), mutta takka kiiltää uutuuttaan. Ja meidän mielestämme hyväksi valinnaksi tuo Iso-Polkka osoittautuikin, ja varsinkin tuo 30 cm:n korotus. Siltikään se ei mikään yltiöpäisen korkea ole, läheskään.

Askelten jäljet katolla ja piippu...

... tiesivät tätä. Aika hyvältä näyttää.

Syksyllä talolla käydessämme siellä olivat miehet töissä aina, oli sitten kello seitsemän illalla, lauantai tai itsenäisyypäivä. Nyt näyttävät siirtyneen normaalimpaan työaikaan, ihan kiva sen puolesta, että siivoilu on mukavampaa, kun sitä saa tehdä omassa rauhassa. Kismet-papereista, kengistä ja työvaatteista päätellen kolme kaveria siellä edelleen uurastaa. Väliseiniä on urakoitu pystyyn, eikä taida uupua enää kuin palanen tuosta takan takana olevasta keittiön vastaisesta seinästä ja kodinhoitohuoneen/saunan/kirjastohuoneen vastainen pitkä hirsipaneeli, mutta sehän ei mikään levy olekaan. Paljon on kampetta odottamassa asentamistaan, kuten saunan paneelit ja kattopaneelit, lienevätköhän ne vuorossa seuraavina...

Varsinaisesti ei ollut paras idea valokuvata heti lattian lakaisemisen jälkeen, koska pölyä leijailee melkoisesti. Mutta tässä muutama otos, joissa kipsilevyt paikoillaan.

Olohuoneen ikkunaseinää ja makkarin väliseinä.

Näkymä saunan lauteilta ovesta ja pesuhuoneen läpi panoraamaikkunasta ulos :) Saunassa kun ikkunaa ei ole. Kuituvalotkin ne siinä jo roikkuu.

Monenlaista muutakin pientä edistysaskelta oli taas tapahtunut. Kuten että lämpöpuhallin oli viety pois, mutta sen sijaan lattialämmöt oli laitettu päälle. Pitkästä aikaa oven avatessa tunsi selvästi kosteuden = silmälasit huuruun. Mahtaako sitten lattia tunkea kosteutta nyt oikein urakalla, kun lämpö on lattiassa päällä. Myöskin tonttikeskus oli siirretty talon seinään. Seuraavaksi on vuorossa vesimittarin tilaaminen vesilaitokselta, mistä saammekin tarkemman ohjeistuksen vastaavaltamme, kun huomenna tapaamme.

Loppuun vielä pari kuvaa tästä upean hienosta talvestamme. Ensin näkymä takapihalta ja sitten etupihalta tietä ylöspäin. Lisää tällaisia talvia.

Sähköjohtoa, sulakekaappia ja takan palasia

Ja paljon kipsilevyjä yhä odottamassa kiinnittäjiään. Suurta edistystä ei siis edelleenkään entiseen, tai ainakaan kovin näkyvää, mutta jotain siellä kuitenkin tapahtuu.

Takan palaset oli kannettu sisään, kun kävimme talolla pari päivää palikkatoimituksen jälkeen. On se hyvä, että tajusimme tinkiä sopimukseen tuon kantovelvoitteen itseltämme pois. Tietenkin tulee rampattua paikan päällä ottamassa toimituksia vastaan ja tarkistelemassa, että on toimitettu oikeat osat, mutta esim. kyseisessä takankantotilanteessa oltaisiin oltu pikkuisen helisemässä 2 100 takanpalakilon kanssa. Käytännössä siis minä yksin. Tässä takka sisään purettuna.

Paljon harmaata...

...ja pari laatikkoa pintaan tulevaa valkoista kaakelia. Kyseessä siis Uuniseppien Iso Polkka -niminen takka mattahopeisella yksiosaisella luukulla.

Myös sähkömies oli käynyt tekemässä hommiaan, sillä joka puolella risteilee nyt sähköjohtoa, ja olipa tuulikaapissa paikoillaan jo sulakekaappikin. Sen sijaan tonttikeskuksen kaapeli, jonka sähköyhtiö tontille syksyllä toimitti, ilmenikin parisen metriä liian lyhyeksi, joten jää ensi kerralla nähtäväksi, onko kaapelia tuotu lisää ja kaappi saatu talon seinään.

Tässä kaappi, jossa hyvin selkeästi kirjoitettuna, mihin mikäkin johtaa.

Eilen mestarimme koetti saada tehtaalta selkoa, että mitä tapahtuu seuraavaksi, milloin ja missä järjestyksessä, mutta sieltä hyvin selvästi ilmoitettiin, etteivät sellaisia tietoja asiakkaalle anna. Riittää kuulemma, että tiedämme valmistumisajankohdan. No, paljastuu sitten aina, kun talolla käydään. Olisi toisaalta kiva tietää, että voisi ennalta päättää siivoiluista ja lumenluonneista, mutta näillä mennään.

Yritetään malttaa pysytellä poissa työmaalta viikonloppuun asti, vaikka voi olla, että keskiviikkokäyntiä ei voi välttää :) Loppuun puhelimen huonolla kameralla otettu "taidemaalaus" ;)

Lattia kuivuu, ketään ei näy

Hyvää uutta vuotta! Ei paljon lisättävää sitten viime kirjoittaman, vaikka alkaa olla kohta kuukausi kulunut. Työmiesten oli määrä palata töihin 4. tammikuuta, eipä näy vielä. Kyseltiin eilen heidän peräänsä, ja ilmeisimmin saadaan selitys asiaan huomenna, toivottavasti.

Jotain sentään on tapahtunut. Eilen palattiin arkeen siinä mielessä, että tuttuun tapaan yksi rekkakuski soitteli, että huomenna tulisi takkatarpeet. Tilausvahvistuksessa lukee, että toimitus on helmikuussa, mutta mikäpä siinä, kyllä meille yksi takka kelpaa. Vähän heppoisin välinein kuski niitä palasia siirteli, mutta tunnin huhkimisen jälkeen neljä lavaa saatiin etupihalle pönöttämään. Lähinnä näyttää laivalta.

Joululoma vierähti nopeasti, kun joka päivä ajeltiin taloa tuulettamaan ja fiilistelemään talvista maisemaa. Saisivat nyt vaan työt jatkua.