Kalusteet

Pah mitään vahauspensseleitä... siellä se seinä edelleen seisoo villat esillä. Miehet käyvät nyt vuorotellen kahdessa kohteessa, ja myönsivät jo itsekin, että kiire tulee. Kiva kiva, todella mukava kuulla... Ollaan pikkuhiljaa alettu olla sitä mieltä, että vähemmän olis stressiä, huolta ja kidutusta, kun rakentais ihan itse vaan. Ehkä sitten seuraavan kerran. Tai sitten ei.

Mutta, eilen hääräsivät kalusteasentajat siihen malliin, että kalusteet ovat nyt paikoillaan. Eihän siitäkään ilman huomautettavaa selvitty -- suurimpana se, että liesituulettimen ilmanvaihtoaukko on väärässä kohdassa katossa. Mitenköhän sen korjaavat. Mikron hylly on mitoitettu jotain superjumbouunia varten -- eikä takalevyssä ole reikää johdolle. Vessan yhden tason levystä uupui muutama sentti, uusi levy tilattu. Ja käsienpesukriisi sen kuin vain kiihtyy. Sen lisäksi, että meille ei omasta älyttömän idioottimaisesta unohduksesta johtuen tule käsienpesuallasta pesuhuoneeseen (vaikka sinne tulee pönttö), niin nyt sitten wc:n allas on niin minimaalisen pieni, että hyvä, jos näkyy...! Ei auta muu kuin kipinkapin painella ostamaan uusi. Kaiken kaikkiaan kalusteiden värit ja mallit ihan kohdallaan, joten sen osalta pienoinen helpotuksen huokaus.

Miten tuossa pesee naamansa, tai edes käsiä, roiskimatta koko vessaa ympäriinsä?

Ollaan näköjään jokseenkin turvallisuushakuisesti valittu värit ;) -- mutta ruskeaa ja valkoistahan me haluttiin...

Palaveri

Hiukan edistystä ja mielenrauhaa, mutta myös takapakkia. Nimittäin muuttopäivä ei nyt sitten olekaan tuon tasan kuukauden päässä. Tai olisi muuten, mutta kaksi talon luovutuksen ja käyttöönottotarkastuksen kannalta ratkaisevaa henkilöä ovat päättäneet pitää pääsiäislomansa juuri noihin aikoihin, joten nyt sitten näillä näkymin olisi tarkoitus saada varattua käyttöönottotarkastus maanantaille 26.4. No, onpahan aikaa siivoilla ja kuskailla kampetta pikkuhiljaa etukäteen.

Tavattiin työpäällikkö ja mestari talolla tänään. Onneksi, niin selvisipä aikataulut. Pikkuviat (?) korjataan ja käydään läpi lopuksi. Kaikki ovenkarmit menevät vaihtoon. Ovien maalipinnat korjataan, näitä ovia ei siis vaihdeta, ei hyvä... Hirsiseinäkin paikallistui ja saapuu tontille, ellei ole jo saapunut. Kosteiden tilojen lattiat tuomittiin kuiviksi ja ne saa pinnoittaa, kalusteet toimitetaan ja myös asennetaan ensi viikolla. Joten kova on tahti näin loppusuoralla.

Viikonloppuun mennessä talolla saattaa olla taas huomattavan erinäköistä, joten kamera mukaan silloin... ja ehkä vahauspensselit...

Viikon saldo nolla

Jo tavaksi tullut perjantainen käynti talolla paljasti, että siellä ei ole tällä viikolla käyty. Ei siis ole korjauksen korjausta tehty eikä mitään muutakaan, mutta kaipa kaikki neljässä viikossa valmistuu, kun niin kerran on luvattu?! Siirrymme saunaan pohtimaan tätä dilemmaa, mutta koska emme missään vaiheessa ole laittaneet tänne talomme pohjapiirrosta, niin tässä tulee. Talo on siis Mammuttihirren valmistalo Metkula, mutta melko rankalla kädellä muunneltu sellainen. Mm. takapihan ovi siirretty kirjastohuoneen puolelle, jottei lapsosillamme ole turhan helppoa karkumahdollisuutta. Ja heidän takiaan on myös vessaa hiukan suurennettu makuuhuoneen puolelle -- mahtuvat siis herrasväen hiekkalaatikot vessassa sille seinälle. Kaappien paikatkin vielä ovat tuosta muuttuneet, mutta periaatteessa näin.

TJ 1 kk

Pessimisti palaa täältä raportoimaan, kun on tasan kuukausi talon esittelypäivään, että pintatyöt menevät poskelleen, sisällä on kuuma kuin saunassa (termostaatteja ei vielä ole), ovenkarmit halkeilleet (lieneekö syynä edellinen?) ja kaapelikin makaa yhä poterossaan.

Ei vaan. Kyllä siitä hyvä tulee, kunhan nyt saadaan vain sovittua, miten nämä pintatöiden harmilliset huolimattomuudet korjataan. Viime aikoina tapahtunutta nimittäin, että työmiehet ovat olleet poissa työmaalta nyt toista viikkoa, ja mehän sillä aikaa olemme käyneet päivänvalossa tutkimassa heidän työnsä jälkeä. Eikä ole valitettavasti voinut hurrata. Listoissa repaleisia sahauspintoja, listat huolimattomasti kohdistettu, ohi ammuttujen naulojen paikkoja paklattu heikohkolla menestyksellä, omituisia paklauksia muitakin, omituisia reikiä seinissä (mm. käsittämätön porausreikä hirsiseinässä, vaikka voihan sille jokin selitys olla?!), eikä vähäisimpänä, että joka ainoassa ovessa on karmissa halkeama. Kaipa tästä sen verran jotain positiivistakin voi repiä, että onneksi isommat linjat ovat sujuneet suht ongelmitta, ehkä nämä pintaviat ovat kuitenkin korjattavissa. Ensi viikolla tapaamme työpäällikön talolla ja käymme läpi korjattavat jutut.

Kaapelikin se sieltä näillä näkymin vedetään vihdoin ensi viikolla. Edelleen on kaapissa se samppispullo...

Sitä seuraavalla viikolla onkin sitten jo kalustetoimitus ja siitä pari viikkoa, niin valmista pitäisi olla. Vaikea uskoa vielä tässä vaiheessa. Mysteeri meille on edelleen sekin, mihin matkan varrelle olohuoneen pitkän seinän paneelit ovat jääneet. Jos ne joskus paikoilleen asennetaan, niin sitten on edessä vielä niiden vahaus.

Tältä näyttää olohuone tällä hetkellä...